"Juhlistin" isänpäivää ensimmäistä kertaa oikeastaan ikinä. Juhlintaan kuului viestin lähettäminen isälle ja... Noh, siinäpä se oli. Vastaus tuli nimittäin vasta seuraavana päivänä joten sainki suoraan unohtaa toiveet siitä että oltas sen kummemmin sinä päivänä juteltu.
Isä kuitenkin kiitteli kovasti viestistä ja toivoi että nähtäisiin vielä ennen joulua. Mutta enpä usko että nähdään. En edes vastannu siihen viestiin mitään. Toisaalta haluaisin pitää enemmän yhteyttä isään mutta sen kanssa puhuminen ja viestittely tuntuu niin feikiltä ja pakkopullalta että ei oikein huvita...
Siinäpä pikkuinen pikapäivitys! Mielellään kirjoittelisin enemmänkin mutta eipä ole oikeen mitään mistä kirjoittaa :/ Jos postausehdotuksia tulee teillä mieleen niin laittakaahan kommenttia!
tiistai 11. marraskuuta 2014
maanantai 3. marraskuuta 2014
Veli Suomessa
Veli siis saapui tänne alkuviikosta ja oli ensin pari päivää (tyttö)ystävänsä luona. Minä ajelin Helsingistä häntä sitten hakemaan ja olihan meillä hauskaa!
Ajeltiin ensin kaikessa rauhassa Helsingistä minun luo, pysähdyttiin aina kun siltä tuntui ja käytiin Tuurissa :D (Tuuri on siis yks minun lempipaikoista, rakastan suomalaisia "juntti"kauppoja) Itse Vesaa ei harmi vaan nähty. Minun luona majailtiin eka yö ja seuraavana päivänä kävin tekaisemassa yhden työvuoron ennen loppuviikon lomaa. Veli nukku sen aikaa, oli _hiukkasen_ väsynyt mies :D Iltapäivällä sitten kierreltiin minun kotipaikkakunnalla ja illemmalla ajeltiin äidin luo tuonne hieman pohjosempaan.
Äidin ja veljen tapaaminen meni hurjan hyvin! Ja siis enhän minä olettanutkaan että äiti ois veljeä mitenkään huonosti kohdellut, mutta silti. Kyllä heidän tapaaminen vähän jänskätti. Kolmestaan meillä oli kyllä tosi hauskaa. Käytiin näyttämässä veljelle paikallista irkkupubia (veljen äiti siis irlantilainen) ja muutenkin kierreltiin ympäriinsä.
Yksi yö vietettiin kans meidän mökillä pohjosessa ja siellä sateli ihanasti lunta! Meidän yhteinen aika oli aika lailla autossa istumista mutta siinäpä ehti ainaki jutella :D Veljen äiti soitti vähintäänki kaks kertaa aina päivässä ja huomas että hän oli reissusta tosi huolissaan. No nyt on poika taas turvallisesti kotosalla, jospa se äidinki olo helpottas :)
Tulevaisuuden näkemiset on kans suunnitteilla. Minä lennän sinne joulun välipäiviksi ja myös australian isoveli tulee perheensä kanssa Englantiin ja suunnitelmissa olis siis tavata ihan porukalla. Pikkuveljen äiti on kutsunut isoveljet ja minut sinne heille joulun jälkeiselle joulupäivälliselle. Pikkuveljen perheen luo menen tosi hyvillä mielin ja eikä Englannin isoveljenkään tapaaminen niin enää jännitä. Mutta Australian isoveljen tapaamisesta oon hiukka kauhussaan, hän on nimittäin ollut se vaikeiten lähestyttävä. Onneksi ollaan kumminki porukalla niin on helppo jutella :)
Ajeltiin ensin kaikessa rauhassa Helsingistä minun luo, pysähdyttiin aina kun siltä tuntui ja käytiin Tuurissa :D (Tuuri on siis yks minun lempipaikoista, rakastan suomalaisia "juntti"kauppoja) Itse Vesaa ei harmi vaan nähty. Minun luona majailtiin eka yö ja seuraavana päivänä kävin tekaisemassa yhden työvuoron ennen loppuviikon lomaa. Veli nukku sen aikaa, oli _hiukkasen_ väsynyt mies :D Iltapäivällä sitten kierreltiin minun kotipaikkakunnalla ja illemmalla ajeltiin äidin luo tuonne hieman pohjosempaan.
Äidin ja veljen tapaaminen meni hurjan hyvin! Ja siis enhän minä olettanutkaan että äiti ois veljeä mitenkään huonosti kohdellut, mutta silti. Kyllä heidän tapaaminen vähän jänskätti. Kolmestaan meillä oli kyllä tosi hauskaa. Käytiin näyttämässä veljelle paikallista irkkupubia (veljen äiti siis irlantilainen) ja muutenkin kierreltiin ympäriinsä.
Yksi yö vietettiin kans meidän mökillä pohjosessa ja siellä sateli ihanasti lunta! Meidän yhteinen aika oli aika lailla autossa istumista mutta siinäpä ehti ainaki jutella :D Veljen äiti soitti vähintäänki kaks kertaa aina päivässä ja huomas että hän oli reissusta tosi huolissaan. No nyt on poika taas turvallisesti kotosalla, jospa se äidinki olo helpottas :)
Tulevaisuuden näkemiset on kans suunnitteilla. Minä lennän sinne joulun välipäiviksi ja myös australian isoveli tulee perheensä kanssa Englantiin ja suunnitelmissa olis siis tavata ihan porukalla. Pikkuveljen äiti on kutsunut isoveljet ja minut sinne heille joulun jälkeiselle joulupäivälliselle. Pikkuveljen perheen luo menen tosi hyvillä mielin ja eikä Englannin isoveljenkään tapaaminen niin enää jännitä. Mutta Australian isoveljen tapaamisesta oon hiukka kauhussaan, hän on nimittäin ollut se vaikeiten lähestyttävä. Onneksi ollaan kumminki porukalla niin on helppo jutella :)
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Ei ikinä pitäisi lupailla postausta etukäteen!
Pitäshän se tietää että jos semmosta lupailee niin se ei sitten onnistu. Tälle päivää oli siis tarkotus kertoa veljen vierailusta mutta oonki joutunu viettämään päivän päivystyksessä.
Kaikki nyt suht okei ja huomenna yritän sitten kirjoitella! Mitään en kumminkaan uskalla vielä luvata koska jos lupaan niin sitten kaikki menee taas päin sanonko mitä :D
Hyvää yötä kaikille!
Kaikki nyt suht okei ja huomenna yritän sitten kirjoitella! Mitään en kumminkaan uskalla vielä luvata koska jos lupaan niin sitten kaikki menee taas päin sanonko mitä :D
Hyvää yötä kaikille!
lauantai 1. marraskuuta 2014
Pikkuveli kertoo
Päätin että käännän tän suoraan suomeksi niin päästään kaikki helpommalla :D
Eli pikkuveli kertoo:
"Siskon tapaaminen on ollut aika jännä juttu. Ensimmäistä kertaa kun viestin sain häneltä niin tuli vähän sellainen wtf-fiilis ja piti hetkonen asiaa sulatella. Sitten aloimme jutteleen ja pian sitä kyllä hoksas että on tuo nainen mulle sukua, hällä oli nimittäin ihan yhtä huonot jutut ku minulla ja mikä parasta hän ymmärsi minun huonoja juttuja :D Itse en olisi tälläistä hommaa ikinä jaksanut alkaa selvittämään ja olenki superiloinen siitä että sisko on jaksanu tämmösen vaivan nähdä. Isoveljissä on ehkä ollut vielä enemmän sulattelemista, mutta heidänkin kanssaan olen tekemisissä. Koko minun perhe on asiasta innoissaan ja odotan jo innolla joulunpyhiä kun nähdään kaikki sisarukset (Malla lisää: nähdään siis me kaikki pikkusiskoa lukuunottamatta) porukalla, siitä tulee vähintäänki mielenkiintosta. Ja faktahan on se että pääsen matkustelemaan paljon enemmän kun äiti uskaltaa päästää minut takapihaa pidemmälle nyt kun mulla on hyvä syy reissata! Kivat syksynjatkot kaikille jotka tätä lukee!"
Jotku fraasit oli hieman vaikeita suomentaa,mutta pääpointti pysyi jutussa täysin samana. Isä-asiaa veli ei halunnu kovin täällä kommentoida.
Kirjoitan vierailusta enemmän huomenna kun veli lähtee tästä jatkamaan matkaa :)
Eli pikkuveli kertoo:
"Siskon tapaaminen on ollut aika jännä juttu. Ensimmäistä kertaa kun viestin sain häneltä niin tuli vähän sellainen wtf-fiilis ja piti hetkonen asiaa sulatella. Sitten aloimme jutteleen ja pian sitä kyllä hoksas että on tuo nainen mulle sukua, hällä oli nimittäin ihan yhtä huonot jutut ku minulla ja mikä parasta hän ymmärsi minun huonoja juttuja :D Itse en olisi tälläistä hommaa ikinä jaksanut alkaa selvittämään ja olenki superiloinen siitä että sisko on jaksanu tämmösen vaivan nähdä. Isoveljissä on ehkä ollut vielä enemmän sulattelemista, mutta heidänkin kanssaan olen tekemisissä. Koko minun perhe on asiasta innoissaan ja odotan jo innolla joulunpyhiä kun nähdään kaikki sisarukset (Malla lisää: nähdään siis me kaikki pikkusiskoa lukuunottamatta) porukalla, siitä tulee vähintäänki mielenkiintosta. Ja faktahan on se että pääsen matkustelemaan paljon enemmän kun äiti uskaltaa päästää minut takapihaa pidemmälle nyt kun mulla on hyvä syy reissata! Kivat syksynjatkot kaikille jotka tätä lukee!"
Jotku fraasit oli hieman vaikeita suomentaa,mutta pääpointti pysyi jutussa täysin samana. Isä-asiaa veli ei halunnu kovin täällä kommentoida.
Kirjoitan vierailusta enemmän huomenna kun veli lähtee tästä jatkamaan matkaa :)
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Pikkuveli kyläilemään!
Ensi viikolla saan aivan ihanan vieraan, pikkuveljen! Harmittaa kovasti että nuo lumet näyttää sulavan kaikki nyt pois, mutta eiköhän Suomen loskamoskassaki ole ihailemista ;) Vois toki käydä ainaki päiväreissun pohjosemmassa, jospa siellä olisi enemmän lunta. Missä lie on lumiraja tällä hetkellä?
Suunnitelmat on muuten vielä ihan auki, ajellaan autolla Helsingistä tänne pohjoisempaan ja siinä matkalla näkee jo aika kivasti maisemia. Ja ompa aikaa jutella! Ja tietty käydään minun äidin luona, äitiki oottaa innolla tapaamista. Ehdotti jopa että oltas hänen luonaan, mikä ois kyllä järkevä ratkasu. Tai ainaki mun pikkukämppää mukavampi. Pitää katsoa, taidetaan mennä veljen ehdoilla.
Velikin muuten lukee tätä blogia, montaa sanaakaan ei ymmärrä ilman Google Translatoria mutta silti on hengessä mukana :D Hän itse ehdotti että jos jollakin on hänelle kysyttävää niin hän mielellään kyllä vastaa kysymyksiin. Eli jos joku haluaa veljen näkökulmaa näihin asioihin niin kysyä saa häneltäkin :)
Suunnitelmat on muuten vielä ihan auki, ajellaan autolla Helsingistä tänne pohjoisempaan ja siinä matkalla näkee jo aika kivasti maisemia. Ja ompa aikaa jutella! Ja tietty käydään minun äidin luona, äitiki oottaa innolla tapaamista. Ehdotti jopa että oltas hänen luonaan, mikä ois kyllä järkevä ratkasu. Tai ainaki mun pikkukämppää mukavampi. Pitää katsoa, taidetaan mennä veljen ehdoilla.
Velikin muuten lukee tätä blogia, montaa sanaakaan ei ymmärrä ilman Google Translatoria mutta silti on hengessä mukana :D Hän itse ehdotti että jos jollakin on hänelle kysyttävää niin hän mielellään kyllä vastaa kysymyksiin. Eli jos joku haluaa veljen näkökulmaa näihin asioihin niin kysyä saa häneltäkin :)
lauantai 25. lokakuuta 2014
Isä livenä
Isän tapaaminen oli oikeastaan aika järkyttävä kokemus. Ei sillä että kaikki olisi menny jotenki huonosti, vaan sillä että kaikki meni niin hyvin. Ja sitä en kyllä osannu oottaa yhtään. Kasvotusten hän oli jollaki tapaa hyvin komea, hieman harmaantunu mies. Oikeen semmonen ystävällisen näköinen.
Se hetki ku ekan kerran nähtiin toisemme, oli 100% kiusaantunut. Minä suorastaan halveksin sitä ihmistä ja hän tiesi sen, vaikka käyttäydyinkin ainaki omasta mielestäni heti alkuunkin kohteliaasti. Pikanen kädenpuristus ja se oli siinä. Mutta sitten kun aloimme juttelemaan, kaikki olikin yllättävän helppoa. Mulla oli tietty paljon kysyttävää ja hän kärsivällisesti ja rauhallisesti vastaili kaikkiin mun kysymyksiin (tarttee sitä taitoa mun käsityksen mukaan töissäänkin) Aika hurahti tosi nopeaa ja yhessä vaiheessa hän sitten keskeytti minut ja pyysi että saa kysellä minulta asioita.
Kerroin kaiken tästä hänen ja sisarusten etsinnästä ja minun "löytötuloksista" Isoveljistä puhuttaessa hän käänsi puheenaiheen nopeesti pikkuveljeen, harmitteli sitä että heidän välit olivat tämän jutun vuoksi menneet huonoiksi. Puhetyyli ei ollu millään tapaa syyttävä, mutta silti se kerto aika paljo... Sanoi että minun pikkusisko on samanlainen kun minä, kuulemma semmoinen Tietää mitä tahtoo, ja tahtoo sen NYT - tyyppi (I know what I want and I want it NOW -tyyppi, toivottavasti en kussu suomennosta) Se oli oikeestaan ainoa mitä sain kuulla nykysestä perheestä.
Tuntikausia me siinä istuttiin mutta siltikin mulle jäi tosi etäinen kuva hänestä. Kiinnostaa kyllä tavata uudestaan, mutta kun meidän tapaaminen päättyi isän suusta tulleisiin sanoihin "I'll call you" (oli siinä myös joku ällö peribrittiläinen hellittelynimi perässä) niin en usko että kovin lähiaikoina ollaan näkemässä saatika edes missään yhteyksissä... Ihan niinku huonoilla treffeillä (ainaki leffoissa)
Oon kumminkin tosi ilonen siitä että menin ja tapaaminen oli yllättävän "mukava" Ainaki sain vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin, miksi on jättäny niin monta perhettä jne.
Se hetki ku ekan kerran nähtiin toisemme, oli 100% kiusaantunut. Minä suorastaan halveksin sitä ihmistä ja hän tiesi sen, vaikka käyttäydyinkin ainaki omasta mielestäni heti alkuunkin kohteliaasti. Pikanen kädenpuristus ja se oli siinä. Mutta sitten kun aloimme juttelemaan, kaikki olikin yllättävän helppoa. Mulla oli tietty paljon kysyttävää ja hän kärsivällisesti ja rauhallisesti vastaili kaikkiin mun kysymyksiin (tarttee sitä taitoa mun käsityksen mukaan töissäänkin) Aika hurahti tosi nopeaa ja yhessä vaiheessa hän sitten keskeytti minut ja pyysi että saa kysellä minulta asioita.
Kerroin kaiken tästä hänen ja sisarusten etsinnästä ja minun "löytötuloksista" Isoveljistä puhuttaessa hän käänsi puheenaiheen nopeesti pikkuveljeen, harmitteli sitä että heidän välit olivat tämän jutun vuoksi menneet huonoiksi. Puhetyyli ei ollu millään tapaa syyttävä, mutta silti se kerto aika paljo... Sanoi että minun pikkusisko on samanlainen kun minä, kuulemma semmoinen Tietää mitä tahtoo, ja tahtoo sen NYT - tyyppi (I know what I want and I want it NOW -tyyppi, toivottavasti en kussu suomennosta) Se oli oikeestaan ainoa mitä sain kuulla nykysestä perheestä.
Tuntikausia me siinä istuttiin mutta siltikin mulle jäi tosi etäinen kuva hänestä. Kiinnostaa kyllä tavata uudestaan, mutta kun meidän tapaaminen päättyi isän suusta tulleisiin sanoihin "I'll call you" (oli siinä myös joku ällö peribrittiläinen hellittelynimi perässä) niin en usko että kovin lähiaikoina ollaan näkemässä saatika edes missään yhteyksissä... Ihan niinku huonoilla treffeillä (ainaki leffoissa)
Oon kumminkin tosi ilonen siitä että menin ja tapaaminen oli yllättävän "mukava" Ainaki sain vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin, miksi on jättäny niin monta perhettä jne.
torstai 23. lokakuuta 2014
PAHOITTELUNI!
Oon tosi pahoillani etten oo voinu julkaista kommentteja tai sen kummemmin kertoa että missä mennään, netti nimittäin lopetti toimimisen kokonaan ja tällä nykysellä kännykällä on hurjan vaikea kirjottaa. Ei todellakaan ollu tarkotus tehä mitään cliffhangeria teille, pahoitteluni siitä! Nettiasia pitäs olla setvittynä huomenna jotenka viikonlopun aikana viimestään kirjottelen kuulumiset isän tapaamiselta!
sunnuntai 19. lokakuuta 2014
Isän tapaaminen!
Nonnii, huomenna sitten auton keula kohti Suomen ja Ruotsin rajaa. Siis isää tapaamaan! 99 % kauhulla ja 1 % innostuksella ootan tätä, mutta joskushan se on tehtävä. Ainaki mää aattelen tän asian niin.
Kysyttävää ainakin riittää, mutta se että haluaako isä niihin vastata onkin kokonaan toinen juttu. Paikalle meen rohkeasti ihan ittekseni ja jotta reissu ei ihan pelkkää tuskaa olis niin aattelin sallia itelleni samalla matkalla vierailun Ikeaan :D
PEUKUT (ja varpaat ja korvat ja nenät jnejne) PYSTYYN!
Kysyttävää ainakin riittää, mutta se että haluaako isä niihin vastata onkin kokonaan toinen juttu. Paikalle meen rohkeasti ihan ittekseni ja jotta reissu ei ihan pelkkää tuskaa olis niin aattelin sallia itelleni samalla matkalla vierailun Ikeaan :D
PEUKUT (ja varpaat ja korvat ja nenät jnejne) PYSTYYN!
keskiviikko 15. lokakuuta 2014
Mikä meno?
Eräässä kommentissa toivottiin että kertosin lisää itestäni ja alotinki sitten kirjotteleen postausta. Hetken siinä kirjottelin kunnes tuli semmonen flash back ja hoksasin että määhän oon niitä asioita kertony jo aiemmassakin postauksessa (täällä!) Joten sieltä voipi lueskella jos kiinnostaa :) Ja ilman muuta saa kysellä vielä lisää, vastaan kyllä kunhan ei mene liian yksityiskohtaisiksi ne kysyttävät. Ja hei, jos teillä tulee mieleen ehdotuksia kirjotusaiheista niin kertokaa vaan sellaisiakin :)
Ja sitten pikasesti kokonaan toiseen asiaan, päätin sitten että tavataan isän kanssa. Oikeen silleen puolueettomasti Suomen ja Ruotsin rajalla :D Ei ole kummallakaan kovin pitkä matka sinne varsinkaan nyt kun tulin lomailemaan äidin luo pohjoseen päin. Odotukset on hyyyyvin matalalla, eipä pääse turhia pettymään!
Ja sitten pikasesti kokonaan toiseen asiaan, päätin sitten että tavataan isän kanssa. Oikeen silleen puolueettomasti Suomen ja Ruotsin rajalla :D Ei ole kummallakaan kovin pitkä matka sinne varsinkaan nyt kun tulin lomailemaan äidin luo pohjoseen päin. Odotukset on hyyyyvin matalalla, eipä pääse turhia pettymään!
maanantai 13. lokakuuta 2014
Juuri kun pääsin sanomasta...
Täälläki taisin asiasta mainita ja veljen kans tästä eilen pitkään juttelin. Siis siitä kuinka kummallista on että vaikka asumme isän kanssa ihan suhteellisen lyhyen automatkan päässä toisistamme niin siltikään isä ei ole ikinä kunnolla suoraan ehdottanut tapaamista.
No ne puheet voi nyt perua, nimittäin nyt on tullut tapaamisehdotus. Luonnollisesti isän tyyliin sopivaan tapaan, viesti kun oli aika lailla että "Ensi perjantaina klo 15 eteenpäin, ehditkö tavata?" Kovasti myös painotti sitä että haluaisi ajaa ihan vain MINUN vuokseni tänne ja jutella ihan kasvokkain. Perhe varmaan lähdössä muualle, ei hän muuten olisi tällaista ehdottanu.
En vastannu vielä mitään, tää on semmoinen asia johon toivottavasti tehoaa yön yli nukkuminen! Tai sitten ei ja olen aamulla vielä enemmän hämilläni :D Hyvät yöt kaikille!
No ne puheet voi nyt perua, nimittäin nyt on tullut tapaamisehdotus. Luonnollisesti isän tyyliin sopivaan tapaan, viesti kun oli aika lailla että "Ensi perjantaina klo 15 eteenpäin, ehditkö tavata?" Kovasti myös painotti sitä että haluaisi ajaa ihan vain MINUN vuokseni tänne ja jutella ihan kasvokkain. Perhe varmaan lähdössä muualle, ei hän muuten olisi tällaista ehdottanu.
En vastannu vielä mitään, tää on semmoinen asia johon toivottavasti tehoaa yön yli nukkuminen! Tai sitten ei ja olen aamulla vielä enemmän hämilläni :D Hyvät yöt kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)